Pitkästä aikaa kevättä, täälläkin

Blogi ei ole ollut vain jäissä, vaan vallan syväjäässä. Tässä edellisen päivityksen ja tämän välillä on tapahtunut aivan valtavasti.

Olen saanut opintoni loppuun. Kyllä. Aivan aikataulussa kesällä 2016. Taputtelen itseäni olkapäälle ja nostin muutamankin kuoharilasillisen asian kunniaksi. Kaikki 240 opintopistettä ja pääosin jopa vallan mainioilla arvosanoilla suoritettuna. Ja todellakin siinä ajassa missä pitikin =D

Myös tytär on saatu kunniallisesti ripille vuosi sitten kesällä ja nyt saatu elämä sille mallille, että neiti on hakenut erinäisiin lukioihin.. Mihin ihmeeseen tää aika katoaa ko neiti pääsee jo koulusta. Vastahan se sinne iloisesti pinkki reppu keikkuen meni ekaluokkalaisena...

Sitten olen myös vantaalaistunut... Ei, en valaistunut vaan muuttanut vantaalle. Tuolta Härmästä tarttui joulun alla 2015 matkaan elämäni mies, tai ööö, taisin tarttua hänen matkaansa.. No, miten vain, mutta saman katon alla olemme asustelleen jo toista vuotta =D Se on aika haaste näin hipahtavalle kaaostyypille asustaa sotilaallisen järjestelmällisen tyypin kanssa <3 Mutta näin on päässyt käymään ja lapset ovat keskimääräisesti kaksi kohtuullisen normaalia =D =D (sisäpiirin juttu)..

Nyt täällä pääkaupunkiseudun kiihkeässä sykkeessä alkaa taas uusi kevät, piharemppa, talon maalaus, kodinlaittaminen yhteiseksi kodiksi.. Työn etsintä meneillään ja rakkautta, rakkautta ja rakkautta riittää..